Eläkeikä ja eläke maittain
Milloin ja missä voit jäädä eläkkeelle – ja kuinka paljon saat? Lakisääteinen eläkeikä, järjestelmä ja eläketaso 20 maassa yhdellä silmäyksellä.
Matalin lakisääteinen eläkeikä: Ukraina (60), korkein: Kreikka (67). Korkein bruttokorvausaste on maassa Kreikka (~81 %). Tiedot vuodelta 2026.
| Maa | Eläkeikä | Järjestelmä | Eläketaso (täysi työura) | Tarkistus vuotta kohden |
|---|---|---|---|---|
| Ukraina | 60 | Ansiosidonnainen | 40 % | +6 % |
| Ranska | 62,8 | Ansiosidonnainen | 74 % | −5 % / +5 % |
| Tšekki | 64,7 | Ansiosidonnainen | 45 % | −3,6 % / +6 % |
| Suomi | 64,8 | Ansiosidonnainen | 58 % | −4,8 % / +4,8 % |
| Itävalta | 65 | Ansiosidonnainen | 80 % | −5,1 % / +5,1 % |
| Sveitsi | 65 | Valtion- + työeläke | 44 % | −6,8 % / +5,2 % |
| Luxemburg | 65 | Ansiosidonnainen | 78 % | — |
| Puola | 65 | Maksupohjainen tili (NDC) | 32 % | +8 % |
| Yhdistynyt kuningaskunta | 66 | Tasaeläke + työeläke | 42 % | +5,8 % |
| Irlanti | 66 | Tasaeläke + työeläke | 28 % | +5 % |
| Belgia | 66 | Ansiosidonnainen | 60 % | −2 % / +2 % |
| Saksa | 66,3 | Pistejärjestelmä | 48 % | −3,6 % / +6 % |
| Portugali | 66,8 | Ansiosidonnainen | 75 % | −6 % / +6 % |
| Espanja | 66,8 | Ansiosidonnainen | 80 % | −6,5 % / +4 % |
| Alankomaat | 67 | Tasaeläke + työeläke | 78 % | — |
| Italia | 67 | Maksupohjainen tili (NDC) | 77 % | −4 % / +4,5 % |
| Ruotsi | 67 | Maksupohjainen tili (NDC) | 53 % | −5 % / +8 % |
| Tanska | 67 | Tasaeläke + työeläke | 74 % | +6 % |
| Norja | 67 | Maksupohjainen tili (NDC) | 45 % | −5,5 % / +7,5 % |
| Kreikka | 67 | Ansiosidonnainen | 81 % | −6 % |
Eläkeikä = lakisääteinen vakioikä (tilanne 2026). Eläketaso = bruttokorvausaste täydeltä työuralta (OECD, ml. lähes pakolliset työeläkejärjestelmät; UK ml. automaattinen liittäminen). Tarkistus = pysyvä muutos kutakin varhennettua tai lykättyä vuotta kohden (−varhennus / +lykkäys); NDC-maissa elinaikakertoimen kautta. Luvut pyöristetty, eivät suoraan yhteenlaskettavia.
Tilanne 2026. Yleistä tietoa, ei eläke- tai sijoitusneuvontaa. Säännöt ja prosentit muuttuvat – pyydä asiantuntijaneuvoja ennen päätöksentekoa.
Näin luet tätä vertailua
Miksi eläkeikä ja korvausaste eroavat maittain
Taulukon luvut kertovat vain lopputuloksen, eivät sen syytä. Lakisääteinen eläkeikä ja korvausaste heijastavat kolmea taustatekijää, jotka kannattaa pitää mielessä vertailua lukiessa. Ensimmäinen on väestörakenne: mitä nopeammin väestö ikääntyy ja mitä vähemmän työikäisiä jää maksajiksi, sitä enemmän painetta kohdistuu eläkeiän nostoon ja etuustason maltillistamiseen. Toinen on rahoitusmalli. Osa maista rahoittaa eläkkeet suoraan nykyisten työntekijöiden maksuilla, osa rahastoi varoja etukäteen, ja tämä valinta muokkaa sekä järjestelmän kestävyyttä että sen alttiutta muutoksille. Kolmas on julkisen kerroksen tietoinen laajuus: joissakin maissa julkinen eläke on suunniteltu kattamaan suuri osa aiemmasta ansiotasosta, toisissa se on tarkoituksella perusturva, jota täydennetään muilla kerroksilla. Siksi korkea korvausaste ei automaattisesti tarkoita anteliaampaa järjestelmää eikä matala huonompaa, vaan erilaista työnjakoa julkisen ja yksityisen välillä. Vertailu on mielekkäintä, kun näitä rakenteellisia eroja lukee lukujen taustalta eikä pelkkää sijoitusta taulukossa.
Miksi korvausaste voi johtaa harhaan
Korvausaste on kätevä tunnusluku, mutta se on rakennettu oletusten varaan, jotka harvoin toteutuvat sellaisenaan yksittäisen ihmisen kohdalla. Yleensä luku kuvaa mallihenkilöä, jolla on täysi ja katkeamaton työura tyypillisellä ansiotasolla. Todellisuus on tätä epätasaisempi. Opiskeluvuodet, työttömyysjaksot, hoivavastuut, osa-aikatyö ja ulkomailla vietetyt vuodet jättävät uraan aukkoja, jotka pienentävät karttunutta etuutta ja siten myös toteutuvaa korvausastetta. Taulukon numero kuvaa siis ennemmin järjestelmän lupausta ihanteellisessa tilanteessa kuin sitä, mitä keskimääräinen työntekijä lopulta saa. Lisäksi korvausaste mitataan usein suhteessa loppupalkkaan tai uran keskiansioon, ja se, kumpaa käytetään, muuttaa lukua merkittävästi. Myös brutto- ja nettomääräiset korvausasteet eroavat toisistaan, koska verotus kohtelee palkkaa ja eläkettä eri tavoin. Fiksu tapa lukea vertailua on siis kysyä, kenelle luku pätee ja millä oletuksilla se on laskettu. Näin taulukosta erottaa järjestelmän lupauksen omasta todennäköisestä lopputuloksesta, joka riippuu oman uran muodosta.
Julkinen eläke on perusta, ei koko suunnitelma
Varhennus- ja lykkäysvähennykset ovat taulukossa harvoin näkyvissä, mutta ne muuttavat päätöstä olennaisesti. Useimmissa järjestelmissä eläkkeelle jääminen ennen lakisääteistä ikää pienentää etuutta pysyvästi, koska sama karttuma jaetaan pidemmälle maksuajalle. Vastaavasti työnteon jatkaminen yli tavoiteiän tyypillisesti kasvattaa etuutta. Kyse ei ole rangaistuksesta tai palkkiosta vaan siitä, että lyhyempi tai pidempi eläkeaika tasapainotetaan kuukausisummassa. Tämä tarkoittaa, että pelkkä lakisääteinen ikä taulukossa kertoo vain lähtöpisteen, ei sitä joustovaraa, joka ratkaisee toteutuvan tason. Samasta syystä julkista eläkettä on hyödyllistä ymmärtää perustana, jonka päälle rakennetaan, ei valmiina kokonaissuunnitelmana. Kun korvausaste jää selvästi alle aiemman ansiotason, erotus on tarkoitettu katettavaksi muilla kerroksilla, kuten työnantajan järjestelyillä tai omalla säästämisellä. Vertailua kannattaa siis lukea kysyen, kuinka suuren osan julkinen kerros on suunniteltu kattamaan ja kuinka paljon jää muun varautumisen varaan. Tämä on yleistä talousvalistusta, ei henkilökohtaista neuvoa, ja oma tilanne kannattaa arvioida sen mukaisesti.
Missä maassa eläkeikä on matalin?
Ukraina, 60 vuotta (tiedot vuodelta 2026).
Missä maassa on korkein lakisääteinen eläkeikä?
Kreikka, 67 vuotta (tiedot vuodelta 2026).
Missä maassa on korkein korvausaste?
Kreikka, noin 81 % aiemmasta tulosta (tiedot vuodelta 2026).
Tietosi pysyvät sinulla. Piste.
Kontoo ei kerää, näe eikä tallenna mitään henkilötietojasi. Ei tiliä, ei pilveä.