Milloin voin jäädä eläkkeelle?

Tavoitetulon ja eläkkeen välinen kuilu

Laskuri lähtee liikkeelle yhdestä kysymyksestä: paljonko haluat rahaa käyttöön eläkkeellä joka kuukausi? Tuosta tavoitteesta vähennetään se osuus, jonka lakisääteinen eläke arviolta kattaa, ja jäljelle jää kuilu, joka sinun on itse rahoitettava säästämällä ja sijoittamalla. Sanotaan havainnollisuuden vuoksi, että tavoittelet 2 000 euron kuukausituloa ja eläkkeesi kattaa arviolta 1 200 euroa. Kuilu on tällöin 800 euroa kuukaudessa eli 9 600 euroa vuodessa. Juuri tämä luku, ei koko tavoite, määrää tarvittavan säästöpotin koon. Laskuri kääntää kuukausikuilun kertyneeksi pääomaksi noston oletusprosentin kautta. Käytännön ohje: älä tuijota pelkkää loppusummaa vaan katso, kuinka suuren osan tavoitteestasi joudut itse kattamaan. Mitä pienempi eläkkeen osuus, sitä enemmän omalla säästämiselläsi on merkitystä. Tarkista siis oma arviosi eläkkeestä, sillä se siirtää kuilua eniten.

Vuosikymmenten korkoa korolle -voima

Suurin osa lopullisesta säästöpotista ei tule omista talletuksistasi vaan tuoton tuotosta. Tätä kutsutaan korkoa korolle -ilmiöksi, ja se palkitsee ennen kaikkea aikaa. Otetaan havainnollistava esimerkki: säästät 200 euroa kuukaudessa ja oletat 5 prosentin vuosituoton. Kymmenessä vuodessa olet tallettanut 24 000 euroa ja potti on noin 31 000 euroa. Kolmessakymmenessä vuodessa talletuksesi ovat 72 000 euroa, mutta potti on kasvanut noin 166 000 euroon. Talletukset kolminkertaistuivat, mutta lopputulos yli viisinkertaistui, koska tuotto ehti poikia lisää tuottoa vuosikymmenten ajan. Nämä luvut ovat vain havainnollistavia, sillä todellinen tuotto vaihtelee. Tästä syystä laskuri reagoi voimakkaasti aloitusikään: jokainen aikaistettu vuosi on arvokkaampi kuin myöhemmin lisätty säästösumma. Lue tulos niin, että aika on tärkein vipusi. Pieni summa aikaisin voittaa usein suuremman summan myöhään.

Inflaatio ja nostoprosentti muuttavat totuutta

Laskurin näyttämä summa on helppo ymmärtää väärin, jos ei huomioi kahta oletusta. Ensimmäinen on inflaatio: sanotaan esimerkin vuoksi, että hinnat nousevat 2 prosenttia vuodessa. Tällöin 2 000 euron ostovoima puolittuu noin 35 vuodessa, joten kaukana tulevaisuudessa oleva euromäärä ei tarkoita samaa elintasoa kuin tänään. Siksi on selkeämpää ajatella tavoitetta nykyrahassa ja käyttää reaalista eli inflaatiokorjattua tuottoa. Toinen oletus on nostoprosentti: se kertoo, kuinka suuren osan potista nostat vuosittain. Havainnollisena esimerkkinä 4 prosentin nosto tarkoittaa, että 240 000 euron potista saat 9 600 euroa vuodessa. Mitä varovaisemman noston valitset, sitä suuremman potin tarvitset samaan kuukausituloon. Kun luet tulosta, tarkista aina, ovatko luvut nyky- vai tulevaisuuden rahassa ja millä nostoprosentilla ne on laskettu. Nämä prosentit ovat oletuksia, eivät takuita.

Kalliit aloittelijan virheet

Muutama toistuva virhe vääristää eläkelaskelman pahasti. Yleisin on aloittaminen liian myöhään: koska korkoa korolle palkitsee aikaa, kymmenen menetettyä alkuvuotta voi puolittaa lopputuloksen, vaikka säästäisit myöhemmin enemmän. Toinen on liian optimistinen tuotto-oletus. Ero 5 ja 8 prosentin välillä näyttää pieneltä, mutta 30 vuoden aikana se voi kaksinkertaistaa lasketun potin, jolloin todellinen kertymä jää rajusti tavoitteesta. Käytä mieluummin varovaista, reaalista lukua. Kolmas on verojen ja eläkeajan kulujen unohtaminen: nostoja verotetaan yleensä jollain tavalla, ja terveydenhoito- sekä hoivakulut usein kasvavat iän myötä, joten bruttopotti ei ole sama kuin käteen jäävä ostovoima. Toimi näin: aja laskuri kahdesti, kerran optimistisella ja kerran varovaisella oletuksella, ja suunnittele varovaisemman luvun mukaan. Näin tulos on turvamarginaali, ei lupaus. Tämä on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista sijoitusneuvoa.