Verot Euroopassa vertailtuna
Ylin tulovero, luovutusvoittovero ja arvonlisävero 19 maalle – yhdellä silmäyksellä.
Korkein tulovero: Tanska (60,5 %), matalin: Tšekki (23 %). Myyntivoitot ovat verovapaita maissa Luxemburg, Sveitsi ja korkeimmat maassa Tanska (42 %). Tiedot vuodelta 2026.
| Maa | Ylin tulovero | Luovutusvoitot | ALV (yleinen) | Sosiaaliturva (työntekijä) |
|---|---|---|---|---|
| Tanska | 60,5 % | 42 % | 25 % | 0,2 % |
| Suomi | 56 % | 34 % | 25,5 % | 10,17 % |
| Itävalta | 55 % | 27,5 % | 20 % | 18,07 % |
| Belgia | 53,5 % | 10 % | 21 % | 13,07 % |
| Portugali | 53 % | 28 % | 23 % | 11 % |
| Irlanti | 52 % | 33 % | 23 % | 4,2 % |
| Ruotsi | 52 % | 30 % | 25 % | 7 % |
| Alankomaat | 49,5 % | 36 % | 21 % | 0 % |
| Ranska | 49 % | 31,4 % | 20 % | 22 % |
| Saksa | 47,475 % | 26,375 % | 19 % | 21 % |
| Norja | 47,4 % | 37,84 % | 25 % | 7,6 % |
| Espanja | 47 % | 19 % | 21 % | 6,5 % |
| Luxemburg | 45,78 % | 0 % | 17 % | 12,95 % |
| Sveitsi | 45 % | 0 % | 8,1 % | 11,5 % |
| Yhdistynyt kuningaskunta | 45 % | 24 % | 20 % | 8 % |
| Kreikka | 44 % | 15 % | 24 % | 13,37 % |
| Italia | 43 % | 26 % | 22 % | 9,19 % |
| Puola | 36 % | 19 % | 23 % | 13,71 % |
| Tšekki | 23 % | 15 % | 21 % | 11,6 % |
Myyntivoittovero Euroopassa – vertailu → · ALV Euroopassa – vertailu → · Sosiaalivakuutusmaksut Euroopassa – vertailu →
Ylin tulovero = korkein marginaaliveroaste ansiotulosta sisältäen yleiset lisämaksut (esim. solidaarisuuslisä, kunnallisvero); liittovaltiot (CH, ES, IT, SE) esitetään edustavana ylimpänä arvona. Luovutusvoitot = tyypillinen veroaste yksityissijoittajille; erikoistapaukset: CH/LU pitkäaikaiset voitot verovapaita, NL verottaa laskennallista tuottoa, NO/DK porrastettu.
Sosiaaliturva (työntekijä) = edustava työntekijän osuus prosentteina bruttopalkasta maksukattojen alapuolella; DK ~0 ja NL 0, koska siellä rahoitetaan verojen/tuloveron kautta (AM-bidrag/volksverzekeringen sisältyvät tuloverosarakkeeseen); CH sisältää työeläkkeen, ei yksityistä sairausvakuutusta. Sarakkeet eivät ole yksinkertaisesti yhteenlaskettavissa.
Tilanne 2026. Yleistä valistusta, ei veroneuvontaa. Veroasteet ja vähennykset muuttuvat – hanki ammattilaisen neuvoja ennen päätöstä.
Näin luet tätä vertailua
Miksi kärkiprosentti yksin johtaa harhaan
Taulukon huippuluku kertoo maan ylimmän marginaaliveroprosentin, mutta se ei kerro, kuinka paljon tavallinen palkansaaja tosiasiassa maksaa. Ylin prosentti pätee vain siihen tuloon, joka ylittää tietyn korkean kynnyksen; sen alapuolelle jäävää tuloa verotetaan kevyemmillä portailla. Siksi maa voi näyttää taulukon kärjessä ankaralta, vaikka valtaosa asukkaista ei koskaan yllä kynnyksen yli eikä siten maksa kärkiprosenttia lainkaan. Lukua kannattaa lukea kattona, ei keskiarvona. Ratkaisevaa on, kuinka suuri osa väestöstä ylipäätään putoaa ylimpään luokkaan ja kuinka jyrkästi portaat nousevat sitä kohti. Kaksi maata, joilla on sama kärkiprosentti, voivat kohdella keskituloista täysin eri tavoin sen mukaan, alkaako ylin luokka lähellä keskipalkkaa vai vasta huomattavasti sen yläpuolella. Vertailu on siis lähtökohta kysymyksille, ei valmis tuomio maan verotasosta. Kärkiluku vastaa vain kysymykseen, kuinka korkealle veroaste voi kiivetä, ei siihen, kuinka korkea se useimmille käytännössä on.
Marginaalivero ja todellinen keskimääräinen veroaste
Kaksi käsitettä kannattaa pitää erillään. Marginaalivero on prosentti, jolla verotetaan seuraavaa ansaittua euroa; se koskee vain kynnyksen ylittävää tulon osaa. Efektiivinen eli keskimääräinen veroaste taas kertoo, kuinka suuri osuus koko tulosta lopulta menee veroon, kun kaikki portaat ja vähennykset lasketaan yhteen. Näiden ero on tyypillisesti suuri, ja juuri se ero tekee taulukon tulkinnasta vaativan. Progressiivisessa järjestelmässä tulo pilkotaan luokkiin, joista jokaista verotetaan omalla prosentillaan, joten korkein prosentti pätee vain viimeiseen siivuun. Tästä syystä kenenkään todellinen keskimääräinen veroaste ei nouse marginaaliprosentin tasolle, vaan jää selvästi sen alle. Kun luet vertailua, kysy siis aina, kumpaa lukua tarkastelet. Kärkiprosentti on marginaalilukuja, ei keskiarvoja. Ihmisen omaan kukkaroon vaikuttaa keskimääräinen veroaste, ja se riippuu tulotasosta: pienituloisella se on matala, ja se nousee vähitellen tulojen kasvaessa lähestymättä silti koskaan taulukon huippulukua. Tämä ero on tärkein syy olla tekemättä hätäisiä johtopäätöksiä pelkän kärkiprosentin perusteella.
Mitä muuta todellinen verorasitus vaatii huomioimaan
Pelkkä tuloveroprosentti on vain osa kokonaisuutta, ja järkevä vertailu ottaa huomioon useita muita tekijöitä. Ensinnäkin vähennykset ja verovapaat perusosat pienentävät verotettavaa tuloa, joten kaksi samannäköistä maata voivat todellisuudessa poiketa merkittävästi sen mukaan, kuinka anteliaita niiden vähennykset ovat. Toiseksi ratkaisee, kuinka leveitä veroluokat ovat ja missä kohtaa ylin luokka alkaa; matalalta alkava kärkiprosentti puree paljon useampaan kuin korkealta alkava. Kolmanneksi tuloveron päälle tulevat usein pakolliset sosiaalivakuutusmaksut, jotka voivat kasvattaa kokonaisrasitusta huomattavasti mutta jäävät tällaisen taulukon ulkopuolelle. Neljänneksi kokonaiskuvaan kuuluvat myös välilliset verot ja se, mitä maksetuilla veroilla saa vastineeksi julkisina palveluina. Lue vertailua siksi vertailuna yhdestä ulottuvuudesta, älä koko verotaakan mittarina. Sen sijaan että toteaisit maan X olevan korkean verotuksen maa, kysy: kenen tulotasolla, minkä kynnyksen jälkeen, minkä vähennysten jälkeen ja mitä maksuja päälle. Vasta nämä kysymykset muuttavat rivin luvun järkeväksi tulkinnaksi maan verotuksesta.
Missä Euroopan maassa on korkein tulovero?
Tanska, jonka ylin verokanta on 60,5 % (tiedot vuodelta 2026).
Missä maissa myyntivoitot ovat verovapaita?
Pitkän aikavälin myyntivoitot ovat verovapaita muun muassa maissa Luxemburg, Sveitsi (tiedot vuodelta 2026).
Missä maassa on matalin tulovero?
Tšekki, jonka verokanta on 23 % (tiedot vuodelta 2026).
Tietosi pysyvät sinulla. Piste.
Kontoo ei kerää, näe eikä tallenna mitään henkilötietojasi. Ei tiliä, ei pilveä.