Lyhyesti: Laske yksinkertaisesti: nettotulot miinus kiinteät menot miinus säästösumma on vapaasti käytettävä budjettisi. Kokoa ensin kaikki säännölliset menot, jaa epäsäännölliset kulut (vakuutukset, korjaukset) kuukausille ja vähennä säästösumma heti alkuun. Se, mitä jää jäljelle, on vapaasti käytettävissäsi kuukauden aikana.
Kuukausibudjetin laskeminen – paljonko sinulle jää käteen?
Paljonko rahaa sinulle todella jää kuukauden lopussa? Yksi ainoa laskutoimitus antaa vastauksen – ja se on helpompi kuin luulet.
Laske yhteen nettotulot: palkka verojen jälkeen, lisäksi lapsilisä, sivutulot tai vuokratulot – kaikki, mikä oikeasti tulee tilille.
Kirjaa kiinteät menot huolellisesti: vuokra, sähkö, vakuutukset, puhelin, tilaukset, lainanlyhennykset. Helpoiten se onnistuu vilkaisemalla kolmea viimeistä tiliotetta.
Jaa epäsäännölliset kulut kuukausille: laske vuosimenot yhteen (autovakuutus, loma, joulu) ja jaa kahdellatoista – näin joulukuu ei yllätä sinua.
Vähennä säästösumma ennen kuin lasket, mitä jää jäljelle – ”ensin säästöön”, ei ”säästöön siitä mitä jää”. Ohjenuorana toimii 20 % 50/30/20-säännöstä.
Vapaasti käytettävissä = nettotulot − kiinteät menot − säästöt. Se on liikkumavarasi toiveille ja arjelle.
Tarpeet · 50%
Halut · 30%
Säästöt ja velat · 20%
50/30/20 – yksinkertainen jako nettotuloistasi.
Kokeile itse
50 % tarpeet—
30 % halut—
20 % säästöt ja velat—
Suuntaa antava, pyöristetty.
Kontoo laskee ”vapaana tässä kuussa” -summasi reaaliaikaisesti ja näyttää ennusteella, miten saldo kehittyy kuun loppuun: Kontoo. Säästösummaasi voit kokeilla säästölaskurilla.
Syvällisemmin
Kirjaa kiinteät menot huolellisesti – äläkä unohda mitään
Yleisin virhe budjettia laskettaessa on arvioida kiinteät menot ulkomuistista – silloin jäävät lähes aina pois pienet jatkuvat erät: suoratoisto, pilvitallennus, jäsenmaksu, lehden tilaus, se toinen vakuutus. Luotettavampi tapa on vilkaista kolmea viimeistä tiliotetta: jokainen toistuva veloitus on kiinteän menon ehdokas. Erottele samalla tietoisesti aidot kiinteät menot (sama summa joka kuukausi) muuttuvista menoista, kuten ruokaostoksista tai polttoaineesta – ne vaihtelevat ja kuuluvat vapaasti käytettävään budjettiin, eivät kiinteään laskelmaan. Realistisen lähtöluvun saat vain, kun tämä lista on täydellinen; parempi käyttää kerran 20 minuuttia kuin suunnitella joka kuukausi kaunistellulla luvulla.
Budjetit kaatuvat harvoin arkeen vaan suuriin kertaeriin: autovakuutus tammikuussa, kesäloma, joululahjat, yhtiövastikkeen tasauslasku. Nämä summat tuntuvat ”ennakoimattomilta”, mutta eivät ole sitä – ne eivät vain toistu joka kuukausi. Laske ne siksi alas: esimerkiksi noin 1 800 euron vuosikulut tällaisista eristä tarkoittavat 150 euroa kuukaudessa, jonka panet syrjään. Jos jätät tämän tekemättä, rahoitat huiput helposti luottotililtä (keskimäärin noin 11 % korkoa vuodessa) ja mitätöit koko vuoden säästöasteen. Tämä kuukausivaraus kuuluu laskelmaan omana kiinteän menon eränään – erillään puskurirahasta, joka pysyy varattuna aitoja hätätilanteita varten.
Loppuun laskettu esimerkki
Esimerkkilukuja, ei virallisia arvoja: yksin asuva saa käteen 2 400 euroa kuukaudessa. Kiinteät menot – vuokra 900 euroa, sähkö/internet/puhelin 120 euroa, vakuutukset 90 euroa, tilaukset 40 euroa, kahdellatoista jaettu varaus vuosikuluille 150 euroa – ovat yhteensä 1 300 euroa. Hän vähentää säästösummana 360 euroa (se on 15 % nettotuloista). Jäljelle jää 2 400 − 1 300 − 360 = 740 euroa vapaasti käytettäväksi ruokaan, vapaa-aikaan ja toiveisiin. 50/30/20-sääntöön verrattuna hän on noin 54 prosentissa tarpeissa, 31 prosentissa toiveissa ja 15 prosentissa säästöissä – lähellä, mutta säästöasteessa on vielä varaa. Juuri tällaiset säädettävät kohdat tulevat näkyviin vasta, kun laskelma on mustaa valkoisella.
Tietoa, ei neuvontaa. Näin työskentelemme ja tarkistamme luvut: Toimitus. Tiedot vuodelta 2026, viimeksi tarkistettu 04/07/2026.
Usein kysytyt kysymykset
Miten lasken kuukausibudjettini?
Aivan yksinkertaisesti: nettotulot miinus kiinteät menot miinus säästösumma. Kokoa kaikki säännölliset menot, jaa vuosimenot kahdellatoista, vähennä säästösummasi – se, mikä jää jäljelle, on kuukauden vapaasti käytettävä budjettisi.
Paljonko rahaa minulle jää kuukaudessa?
Sen verran, mitä nettotuloistasi jää jäljelle kiinteiden menojen ja säästösumman jälkeen. Esimerkki: 2 400 € netto − 1 300 € kiinteät menot − 360 € säästöt = 740 € vapaasti käytettävissä. Ilman huolellista kiinteiden menojen listaa tämä luku aliarvioidaan lähes aina.
Mitä on vapaasti käytettävä tulo?
Se raha, joka jää sinulle kaikkien kiinteiden velvoitteiden ja säästösumman jälkeen – siis vapaasti käytettävissä ruokaan, vapaa-aikaan ja toiveisiin. Kaava: netto − kiinteät menot − säästöt. Jotkut laskevat säästösumman mukaan; järkevämpää on vähentää se ensin.
Lasketaanko säästösumma kiinteisiin menoihin?
Laskennallisesti kohtele sitä parhaiten kuin kiinteää menoa: ensin säästöön, sitten suunnittele loput (”maksa ensin itsellesi”). Näin säästäminen ei jää jäännöseräksi, joka sattuu jäämään kuun lopussa – tai sitten ei jää.
Mitä teen epäsäännöllisillä menoilla?
Jaa ne kuukausille: laske kaikki vuosikulut yhteen (vakuutukset, lomat, korjaukset) ja jaa kahdellatoista. Panet tämän summan syrjään joka kuukausi, jotta suuret laskut eivät heitä budjettiasi raiteiltaan.
Mihin minulla on varaa?
Karkeana ohjenuorana toimii 50/30/20-sääntö: noin 50 % nettotuloista tarpeisiin, 30 % toiveisiin, 20 % säästöön. Sen, mihin sinulla on pysyvästi varaa, näyttää vapaasti käytettävä budjettisi – ei tämänhetkinen tilin saldo.
Kaikki oppitunnit · Sanasto · Toimitus · Kontoo laskee ja selittää – tämä on yleistä koulutusta, ei vero-, oikeudellista tai talousneuvontaa.
Tietosi pysyvät sinulla. Piste.
Kontoo ei kerää, näe eikä tallenna mitään henkilökohtaisia taloustietojasi – ei tiliä, ei pilveä, kaikki lasketaan laitteellasi. Maksuton käyttö rahoitetaan mainoksilla (Google AdSense, vain suostumuksellasi); mainokseton ja seurantavapaa premium-vaihtoehto on suunnitteilla, mutta ei vielä saatavilla.
Ei tiliäEi pilveäTiedot laitteellaMainokset vain suostumuksella
